Pk- yritysten kansainvälistymistuet

Yhteiskunta tukee niin suurten kuin pientenkin yritysten kansainvälistymistä. Pk-yritysten ongelmana voi kuitenkin olla oikean tukimuodon löytäminen. ”Yritykset ovat eksyneet Ely-keskusten, Finnveran, Finnpron, Tekesin, kuntien kehitysyhtiöiden ja muiden auttajien palvelumetsään.” (Aikio-Tallgren 2014.) Eksyäkseen tuohon metsään on yritysten sinne ensin mentävä.

Export Finlandin mukaan osaaville ja kilpailukykyisille yrityksille löytyy maailmalta paljon kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia. Niiden tunnistamiseen ja oikeiden hyödyntämistapojen määrittelyyn tarvitaan kuitenkin resursseja, joita etenkään pk-yrityksillä ei ole käytettävissä. Kaikki yritykset tarvitsevat kansainvälistyessään uusia kontakteja moniin sidosryhmiin. Potentiaalisten asiakkaiden lisäksi on tunnettava viranomaismääräykset, rahoitusmahdollisuudet sekä erilaisia palveluntarjoajia. Niitä on useita.

Finpron kansainvälistymispalvelut uudistuivat syyskuussa 2014 osana Team Finlandia. Toimitusjohtaja Markus Suomin (2014) mukaan uudistuksen tavoitteena on luoda vahva toimija, joka tuo kasvua Suomeen. Yhtenä tavoitteena on auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään. Mitä tämä tarkoittaa yrityksille? Suomin (2014) mukaan Finpron kansainvälistymistoiminto keskittyy jatkossa valmentamaan ja neuvomaan suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymisen eri vaiheissa, tunnistamaan liiketoimintamahdollisuuksia sekä verkottamaan yrityksiä Suomessa ja ulkomailla. Kansainvälistymispalvelut ovat maksuttomia tai edullisia ja niitä tarjotaan aiempaan laajemmalle pk-yritysten joukolle.

Tekes tarjoaa avustusta kansainvälistymisen suunnitteluun sekä rahoittaa kasvuun tähtääviä kehitysprojekteja. Tekes jakaa kehitystoimintaan liittyviä riskejä. Kansainvälistymällä kasvua hakevat pienet ja keskisuuret yritykset ovat sen tärkein kohderyhmä. Rahoitusta voidaan saada esimerkiksi uuden konseptin tai tuotteen pilotointiin, testaamiseen ja palautteen saamiseen potentiaalisilta asiakkailta. Tekes tekee yhteistyötä Ely-keskusten kanssa. Myös niiden kautta on mahdollista saada kansainvälistymistukea.

Ehkä vähiten tunnetut Finnfund ja Finnpartnership tarjoavat hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten ja niiden yhteistyökumppaneiden kohteisiin. Finnpartnership- liiketoimintakumppanuusohjelma tarjoaa kumppanuustukea ja neuvontaa suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa. Yritykset voivat saada taloudellista tukea hankkeiden suunnittelu-, kehitys- ja toteutusvaiheissa.

Lisäksi EU tarjoaa pk-yrityksille erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Vuodesta 2014 lähtien EU:lla on ollut meneillään pk-yrityksille suunnattu Horizon 2020 -hanke, jossa on useita alahankkeita. Hakumenettely on hyvin byrokraattista mutta sinänsä selkeää.

Kansainvälistymispalveluja on siis kyllä tarjolla. Kun niihin tutustuu, tulee hieman ähky. Pk-yrityksen johto voi hyvinkin tuskastua, yrittäessään hakea itselleen sopivaa asiointiluukkua. Kun julkiseen tarjontaan lisätään yksityiset yritykset, jotka perustavat toimintansa ja tarjontansa yhteiskunnan rahoitustukiin, puiden näkeminen metsältä on haasteellista. Voisiko syy vientiteollisuutemme ongelmiin olla kuitenkin jokin muu kuin kyseinen palvelumetsä? Eivätkö yritysjohtajat uskalla panostaa vientimarkkinoihin? Jos he uskaltautuvat panostamaan, ovatko suunnitelmat puutteelliset? Puuttuuko pitkäjänteisyyttä? Tässä voisi POTRA auttaa. Me emme ole ”besser wissereitä” vaan työstämme kansainvälistymistä asiakkaiden kanssa perille asti. Prosessi on selkeä: Valmistelu –> Suunnittelu -> Toteutus -> Hyödyntäminen. Potrasti Maailmalle. Ota yhteyttä pertti.wathen@potra.fi tai martti.korhonen@potra.fi