Strateginen muutos

Mitä on strategia? Eri lähteiden mukaan voi väittää, että strategia käsitteenä johtaa Clausewitzin Sodankäyntiin tai vielä vanhempiin kiinalaisiin sotaoppeihin. Jälkimmäisiä on mm. Gao Yuan (1991) koonnut kirjaksi. Strategia ei yritysmaailmassa ole käsitteenä välttämättä selkeä. Mintzberg, Drucker, Porter jne. ovat kukin kirjoittaneet aiheesta ansiokkaita näkemyksiään. Mainituilla nimillä ja sanalla ”strategy” voi itse kukin ”Googlata” ja löytää useita viitteitä.

Määritettäessä strategiaa on huomioitava kolme tekijää. Yritys itse, asiakkaat sekä kilpailijat. Jokaisella näistä toimijoista on omat intressinsä ja tavoitteensa. Kirjassaan ”From Good to Great” Jim Collins (2001) on tutkinut menestyviä ja vähemmän menestyviä yrityksiä ja todennut menestyksen pääsääntöisesti perustuvan ihmisiin. Hän suosittelee valitsemaan ensin kyvykkäät tyypit ja sitten miettimään strategioita. Useimmissa jo toimivissa yrityksissä tämä ei lakienkaan puitteissa ole mahdollista. Työntekijöiden asenteet voivat oleellisesti hidastaa esimerkiksi kansainvälistymistä. Teknologiateollisuudessa voi olla kovan luokan ammattilaisia suunnittelussa ja tuotannossa, jotka eivät ymmärrä kuin suomea. Koska he eivät kykene suoraan kommunikoimaan muilla kielillä, niin he jäävät helposti oppositioon, kun yritys pyrkii muuttamaan toimintojaan vastatakseen ulkomaisten asiakkaiden vaatimuksiin. – ”Mitä se saksalainen tällä tiedolla tekee? Suomalaiset eivät koskaan ole moista tietoa tarvinneet.” On varmaan monelle yritysjohtajalle tuttu virke. Sitä suuremmalla syyllä kansainvälistymisstrategian suunnittelu ja onnistunut jalkauttaminen ovat onnistumisen perusedellytyksiä.

Ei riitä että yritys pohtii vaikka Porterin tai Boston Consulting Groupin (BCG) mallien mukaisesti tarjontaansa ja tuoteportfoliotaan. Ei riitä, että analysoi kilpailijoita, toimittajia tai yleensä muita toimijoita. Pitää huolehtia siitä, että yrityksen omat kyvykkyydet, laatu ja kustannustekijät mahdollistavat menestyksen tutun “hiekkalaatikon” ulkopuolella. Johdon on huolehdittava siitä, että kaikki rakentavat samaa ”hiekkalinnaa”.

Usein muutos pelottaa. Selvää on, että muuttuvassa maailmassa rationaalinen perustelu rationaalisille työntekijöille ei riitä. Tarvitaan johtajuutta, visioita ja innostamista toteuttamaan muutos. On toinen asia tietää mitä pitää tehdä, kun toteuttaa se. Silti hyvä strategia on muutoksen perusta. Minkälainen on hyvä strategia? Kuten edellä todettiin, tähän on moni oppinut tarjonnut vastausta. Hyvä strategia perustuu yrityksen todellisuuteen. Tätä todellisuutta voi tutkia mm. käyttämällä SWOT-analyysiä (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat). Strategiassa on syytä huomioida ympäristön vaikutteet ja organisaation kyvyt. Koska organisaation on elävä organismi, sen tavat ja uskomukset eli paradigmat vaikuttavat merkittävällä strategian toteutumiseen.

Esimerkiksi, kun yritys suunnittelee viennin aloittamista, yritys tarvitsee vientistrategian. Viennissä tuloksia saadaan aikaan tekemällä oikeita asioita, oikeaan aikaan, asiakkaat ja kilpailutilanne huomioon ottaen. Vientimyynnin onnistumiseen vaikuttavat hyvin monet tekijät. Asiantuntijayrityksellä, joka pyrkii auttamaan suomalaisia teknologiayrityksiä vientimarkkinoilla, on oltava kansainvälistä kokemusta ja osaamista kaikista B to B liiketoiminnan tekijöistä. Uimaan ei opi lukemalla, sama periaate pätee kansainväliseen liiketoimintaan.