Norjan businessmahdollisuudet –unohdettu luonnonvarako?

Norjan BKT on noin kaksinkertainen Suomeen verrattuna ja samaa luokkaa Ruotsin kanssa. Norjalaiset yritykset investoivat – eikä ainoastaan öljy- ja kaasusektorilla. Barentsin alueella on valtavat mahdollisuudet –mutta ehkä vasta tulevaisuudessa; paljon suurempi potentiaali on tällä hetkellä etelämmässä. Norjan väestöstä noin 200 000 asuu Trondheimin pohjoispuolella –loput 5 miljoonaa sen eteläpuolella.

Norja tekee kansainvälistä kauppaa; se vie ja tuo tavaraa ja materiaaleja. Norjan tuonnista 13% tulee Ruotsista (noin 8,5 mrd. €), 12,5 % Saksasta, 9% Kiinasta jne. Suomi ei ole 7 suurimman tuontimaan joukossa; välimatkaa sillekin sijalle on paljon, koska vientimme arvo Norjaan on noin 1,5 mrd. €.

Miksi me suomalaiset emme sitten myy norjalaisille enempää? Tuskin siihen on syynä se, että aina toisinaan hiihtäjämme vievät mitaleita heiltä nenän edestä – mahtuneeko norjalaishiihtäjien kaappeihin edes kaikki heidän kahmimansa palkinnot muutenkaan? Norjalainen itsetunto varmasti kestää sen; kuuleman mukaan heille tarjotaan palveluja ja tuotteita nyt kaikkialta maailmasta (eikä ihme, kun katsoo GDP/capita –lukuja …).

Jos me suomalaiset haluamme parantaa asemiamme Norjan markkinoilla, on ryhdyttävä toimeen ja haudattava peikonpelko. On otettava selvää paikallisista toimijoista ja projektien hierarkiasta (harva meistä myy Statoilille mitään), huolehdittava ’pakollisista’ akkreditoinneista (mm. Achilles) ja löydettävä sopivat kumppanit, niin kotimaasta kuin Norjastakin. Harva meistä on rautaa, mutta verkottumalla aidosti löytyy tarvittavia muskeleita vaikka vuonojen valtaamiseen.

Ja lopulta, ’in Rome, do like the romans do’ eli puhutaan paikallista kieltä, tai edes ruotsia tai yritetään edes. Bisnestä tehdään aina ihmisten kesken ja sopiva ’akkurat’ tilanteen tullen voi avata kummasti ovia.

Ja apua tarpeen tullen kyllä löytyy; vaikkapa POTRAsta!

God jul och godt nytt år!